Fyysinen, henkinen, taloudellinen, hengellinen ja emotionaalinen terveys ovat tärkeitä työntekijän sitoutumisen, pysyvyyden ja suorituskyvyn kannalta. Ne voivat myös edesauttaa tiimin yhtenäisyyttä ja kokonaisvaltaista tuottavuutta. Useissa tutkimuksissa on todettu suora yhteys työntekijöiden hyvinvoinnin ja vähentyneiden poissaolojen välillä.
Nykyään yritysten hyvinvointistrategiat eivät keskity pelkästään terveyteen ja turvallisuuteen, vaan niihin sisältyy myös sosiaalisia suhteita ja tunnetason terveyttä käsitteleviä ohjelmia. Yhä useammat yritykset laajentavat työhyvinvointistrategiaansa vieläkin enemmän, jolloin kuvaan astuvat joustavat työajat, etätyö ja jopa lastenhoitoapu.
Hyvinvointi työpaikalla alkaa terveyskulttuurin kehittämisestä, jossa työntekijöitä valistetaan luottamuksella ja rehellisesti johdonmukaisen ja toistuvan kommunikaation kautta. Johtajien on oltava asiaan sitoutuneita ja toimittava roolimalleina. Fyysinen ympäristö ja sosiaaliset tukiverkostot on suunniteltu edistämään hyvinvointia. Ryhmäyttämisohjelmat ovat todistetusti toimiva osa tehokasta yrityksen työhyvinvointistrategiaa.
Hyvinvointia musiikista
Musiikin kanssa tekemisissä oleminen joko kuuntelemalla, opettelemalla tai soittamalla sitä toisten seurassa johtaa parempaan subjektiiviseen hyvinvointiin. Musiikilla on olennainen osa emotionaalisessa säätelyssä ja yhtenäisyyden tunteen kehittymisessä ryhmässä. Lyhyen ja terävän musiikin ja rytmiaktiviteettien tapaiset piristäjät muuttavat tunnelman täysin elävöittäen ja piristäen.
Musikaalisissa ryhmäyttämisaktiviteeteissa osanottajat soittavat soittimia tai laulavat yhdessä. Musiikkiohjelmia löytyy aina orkestraalisista kappaleista ja maailmanmusiikista Hakaan, beatboxiin ja daft punkkiin. Näiden aktiviteettien on todistettu lisäävän neuroplastisuutta ja oppimista samalla, kun ne kohottavat tunnelmaa ja luovat yhteishenkeä. Kaikki odotukset ylittävä musiikkiesitys saadaan aikaan yhdistämällä hieman apua, näppäriä tekniikoita sekä yhteistyötä ryhmänä.
Hyvinvointia antamisesta
Antaminen on yhtä voimakas kokemus niin antavalle kuin saavalle osapuolelle. Tieteelliset faktat tukevat tätä yleistä sanontaa. Kun autamme toisia, aivoissamme vapautuu oksytosiinia, serotoniinia ja dopamiinia. Nämä mielialaa kohentavat hormonit kumoavat stressihormoni kortisolin vaikutuksia, millä on myönteinen vaikutus antavan henkilön mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Tämän vuoksi yhteistyötä korostavien ryhmäyttämisaktiviteettien, jotka on suunniteltu kehittämään pehmeitä taitoja, joista on apua toisten auttamisessa ja toisten kanssa työskentelyssä, lisäetuna on myös parempi mieli ja stressin lieventyminen.
Antaminen ryhmänä yksilönä toimimisen sijaan johtaa suurimpiin onnentunteisiin. Sosiaalinen yhteys ja yhteinen kokemus auttavat saamaan anteliaasta käytöksestä antajalle myönteisiä tunteita. Lisäksi ryhmänä antaminen antaa mahdollisuuden suurempaan vaikuttamiseen kuin mihin yksilönä voisi pystyä, mikä taas saa aikaan tunteen suuremmasta saavutuksesta.
Yhteiskuntavastuulliset ryhmäyttämisaktiviteeteissa ajatuksena on lahjoittaa arvokkaalle aatteelle oleellisten pehmeiden taitojen kehittämisen lisäksi. Esimerkkejä tästä ovat pyörien rakentaminen, lelujen valmistaminen tai varojen kerääminen osallistumalla hauskaan ja mukaansatempaisevaan tiimiaktiviteettiin. Kun työntekijät ovat mukana paikallisen hyväntekeväisyyskohteen tai arvokkaan aatteen valinnassa B1G1:n kaltaisen hyväntekeväisyysorganisaation kautta, lisää se sitoutumista projektiin ja täten myös aktiviteettiin. Monet tällaisiin ohjelmiin osallistuneet yksilöt liittyvätkin lahjoitusrinkeihin tai omaksuvat tavan lahjoittaa, millä on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia hyvinvoinnille.
Hyvinvointia tietoisesta läsnäolosta
Tietoinen läsnäolo on henkinen tila, joka saavutetaan keskittymällä hetkeen samalla, kun ihminen rauhallisesti tiedostaa ja hyväksyy omat tunteensa, ajatuksensa ja kehontuntemuksensa. Tietoisen läsnäolon on todistettu edesauttavan stressin lievittämistä, laskevan verenpainetta, vähentävän kroonisia kipuja ja parantavan unta. Säännöllisesti tietoista läsnäoloa meditaation avulla harjoittavat ihmiset kertovat olevansa rauhallisempia, vähemmän stressaantuneita ja kykenevänsä selviytymään paremmin haastavissa tilanteissa.
Useimpien on vaikeaa keskittyä niin, että ajatus ei lähde harhailemaan. Aivan kuin kehonrakennuksessa, myös mieltä voi vahvistaa paremman keskittymiskyvyn saavuttamiseksi säännöllisten henkisten harjoitteiden avulla. Säännöllisen tietoisen läsnäolon meditaatioharjoittelun on todistettu vahvistavan hippokampusta, aivojen aluetta, joka on vastuussa muistista ja oppimisesta. Meditointi kohentaa myös tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Haastavampiin tehtäviin tarttumiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan itseluottamuksen omaaminen johtaa parempaan itsetuntoon ja hyvinvointiin.
Ohjatut tietoisen läsnäolon meditointiaktiviteetit konferenssin tai työpajan väliohjelmanumerona rentouttavat mieltä ja saavat sen keskittymään uudelleen, mikä kasvattaa keskittymistä ja oppimistuloksia. Kun työntekijöillä on käytettävissään tietoisen läsnäolon meditointisovellus sekä vapaus käyttää sitä, rohkaisee se säännölliseen harjoitteluun ja sen mukanaan tuomiin etuihin.
Panostamalla työntekijöidesi hyvinvointiin, hyvinnoinnin kulttuurin kehittämiseen työpaikalla sekä työntekijöiden esiintuomien hyödyllisten ja joustavien strategioiden käyttöönottoon, organisaatiosi hyötyy satavarmasti terveempien, onnellisempien, sopusointuisempien ja tuotteliaampien tiimien aikaansaannoksista.
