Luova ajattelu

Luovuus määritellään jonkun uuden luomiseksi. Toisaalta luova ajattelu on kognitiivinen prosessi, jossa luodaan ideoita, jotka muokkaavat suhdettamme maailmaan. Luova ajattelu tai ideointi ei useimmiten synny täysin tyhjästä, vaan todennäköisempää on, että olemassa olevien käsitteiden välille löydetään uusia yhteyksiä. Näin monet ajattelevat luovasti. Me kaikki emme kenties kykene keksimään uutta huippuajatusta, mutta saadessamme vapauden kykenemme tarkkailemaan jokapäiväisiä tehtäviämme ja keksimään tapoja suoriutua niistä paremmin. Jäsennellyssä yritysympäristössä, joka on tehtävä-orientoitunut, riskien ottamista, impulsiivisuutta ja itsenäisyyttä pelätään ja usein vieroksutaan - tämä estää luovan ajattelun. Luovan ajattelun kannalta elintärkeää on sellaisen ympäristön vaaliminen, jossa annetaan spontaaniudelle ja improvisaatiolle mahdollisuus ja jossa niistä palkitaan. Lisäksi kestävän luovan ympäristön kannalta tärkeitä ovat prosessit, jotka mahdollistavat arvioinnin, innovaation ja luovan ajattelun siirtämisen käytäntöön, jotta tehokkaat ideat saavat mahdollisuuden levitä. Kääntöpuolena on, että kaaoksen välttämiseksi luovan ajattelun on oltava tasapainossa olemassa olevien tunnettujen prosessien ja rakenteiden säilyttämiseksi. Tehokkuuden saavuttamiseksi kaiken on siis pohjattava yhteiseen visioon. Kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisua vaativat ryhmäyttämisharjoitukset sellaisessa ympäristössä, joka ulottuu perinteisen työpaikkaympäristön ulkopuolelle, ovat todistetusti hyödyllisiä luovan ajattelun vaalimiselle. Jotta tiimi voi onnistua tavoitteen saavuttamisessa, kuten F1-kilpa-auton rakentamisessa pahvista jäsenneltyjen ohjeiden rajoissa, tiimeille annetaan tilaa ja vapautta keksiä uusia ideoita ja ratkaisuja ongelmiin ja haasteisiin, jotta he voivat saavuttaa tavoitteensa parhaalla mahdollisella tavalla.